Äidille sukat

Sukkia en olekaan pitkään aikaan tehnyt, joten pitkäperjantaina kaivoin langat sekä puikot esiin ja tulostin ohjeen Dropsin sivuilta ja istahdin sohvalle katselemaan elokuvia.

Malli: DROPS palmikkosukat

Lanka: DROPS Lima (65% villa, 35% alpakka)

Puikot: nro 4

Ohjeet läpi luettuani olin varma, että en koskaan selviä näistä sukista voittajana. Ohjeessa neuvottiin aika ajoin laittamaan merkkilankoja sinne ja tänne ja menin sekaisin jo pelkästään niistä. Päätin kuitenkin ruveta tekemään ja ilman minkäänlaisia merkki- tai apulankoja.

Alun joustinneuletta kudottiin ohjeen ja kaavion mukaan 12 kerrosta ja sen jälkeen otettiin mukaan palmikkokaavio. En ole kovinkaan kokenut palmikoiden tekijä, mutta pidän niiden monimuotoisuudesta ja kauniista pinnasta. Ohjeen palmikkoa oli helppo ja nopea tehdä ja sen oppi melko nopeasti ulkoakin, mikä nopeutti kutomista. Sukan sivujen ja etupuolen pitkä, kärkikavennuksiin asti ulottuva joustinkaan ei aiheuttanut kyllästymistä, sillä se ei ollut perinteinen kaksi oikein kaksi nurin.

Lankana DROPSin Lima on nopeata kutoa paksuutensa ansiosta, en olisikaan jaksanut ruveta ohuella langalla ja puikoilla palmikkoa vääntämään. Palmikoissa käytin apuna palmikkopuikkoa, mikä mielestäni oli kätevä käyttää. Sukista tuli lämpimät ja paksut, ei mitkään saappaisiin tai kenkiin laitettavat, enkä usko kantapäänkään (pelkkää sileää) kestävän kovin rankkaa kulutusta. Näitä suunnittelinkin äidille unisukiksi särkeviä jalkoja lämmittämään.

Palmikot katkaisevat mukavasti sukan varren takaata, eikä varren yläosa kiristä pohjetta. Ennen kantapäätä sukista kavennettiin jokaisella nurjien silmukoiden rivistöllä yksi silmukka, joten sukat kapenivat mukavasti nilkkaa kohden, eivätkä jääneet nilkkojen kohdalle pussiksi.

Aikaa näiden sukkien tekemiseen meni 5 elokuvan verran. Välissä tuli toki nukuttua, käytyä lenkillä, laatoitettua takkahuoneen lattia ja oltua isännän apuna puita kaatamassa.

Tiskirättejä

Taitavat itse kudotut tiskirätit olla tänä keväävä hittituote, ainakin jos seuraa monia neule-lehtiä ja blogeja. Omasta mielestäni kaupan rätit saavat edelleen kelvata, pestäviä ja uudelleen käytettäviä mikroliinoja kun ovat, mutta päätin kuitenkin muutaman tiskirätin tehdä koulun pääsiäismyyjäisiin.

Lanka: Novita Pirtelö

Puikot: 3,5

Mallit: Mary Webb - Pieni suuri Neulekirja

300+ modernia ja perinteistä mallineuletta

ylhäältä vasemmalta oikealle ja alas

kokoajan oikeaa

korinpohjaneule

timantit ainaoikeinneuletta

pienet timantit kaksinkertaista helmineuletta

mallineule helppo 4 (tällä ei varsinaista nimeä ollut)

sydän kaksinkertaista helmineuletta

bambujoustinneule

Langaksi valikoitui Novitan tämän kevään uutuus ja jonkinlainen kampanjalanka Pirtelö sen mukavan iloisen värityksen perusteella. Lanka on 60% bambu-viskoosia ja 40% polyamidia, varsin liukasta puikoilla. Mallineuleet katsoin Mary Webbin Pieni suuri Neulekirjan sivuilta. Tiskirättien teko oli mukavaa vaihtelua sukkien, lapasten ja muiden perinteisten kutomusten rinnalla, mutta alkoi jo loppuvaiheessa hieman puuduttaa, vaikka mallineuleita kokeilinkin useita tylsyyttä poistamaan. Yllättäen kaikkein hitainta oli kutoa pelkkää oikeaa.

Lapasia

Facebookin Neulonta ryhmässä oli ihana kuva lapasista, joiden ohjeen tekijä oli löytänyt paikallisesta Siwasta. Ihan ensimmäisenä en Siwaa ja lankoja olisi osannut yhdistää ilman tätä vinkkiä. Toki meidänkin Siwassa on ollut lankoja myynnissä, joskus vuosia sitten, mutta ilman tuota kuvaa en olisi ymmärtänyt lähteä ohjeen perässä Siwaan. Sinne siis päädyin ja mukaan lähti 4 kerää Rose Mohairia sekä 3 kerää Puron Retroa ja useampikin ohje.

Ensimmäisenä päätin toteuttaa pitsineulelapaset. En ole lapasia kutonut joulun jälkeen ja omat lapaseni tuppaavat katoamaan jostain syystä (syynä se, että esikoisen käsi alkaa olla samaa kokoa kuin omani, joten lapaset päätyvät hänen hattu ja hanska koriinsa vaatekaapissa). Langoiksi valikoitui sattumanvaraisesti jämälankalaatikosta poimitut vajaat kerät, joita hypistelin jo Räsymatto tunikaa tehdessäni.

Ohje: Novita

Suunnittelija: Anni Paunila

Puikot: nro 3

Koko: naiset

lankoina käytin jämäkeriä

Lankoina tosiaan käytin jämäkeriä, joissa ei ollut vyötteitä enää lainkaan. Langat olivat kaikki eri paksuisia ja tajusin sen vasta, kun olin jo tehnyt ensimmäistä lapasta kolmannella värillä. En kuitenkaan jaksanut ruveta purkamaan, vaan jatkoin ja samalla päätin, että lapaset ovat oivat kevät lapaset ohuista langoista johtuen.

Varren aloitus oli mielenkiintoinen. Katsoin mallikuvaa ja mietin, miten ihmeessä tähän tulee tuollainen hauska nypyreuna, enkä tietenkään jaksanut lukea ohjetta kuin rivin kerrallaan. Vielä suurempi oli ihmetys, kun keskelle vartta aletteen tehdä kavennuksia ja lisäyksiä langankierroilla. Lopulta, kun ohjeessa käskettiin poimia apupuikolle aloituskerrokselta silmukoita, kääntää ne työn taakse ja kutoa ne yhteen etummaisten silmukoiden kanssa, tajusin kuinka nyppylät reunaan tulevat.

Pitsineulekuvio oli mielestäni ihanan yksinkertainen ja nopea tehdä. Näitä lapasia pystyi helposti tekemään televisiota katsellen ja työ edistyi nopeasti. Mieluisa työ ja mieluisa lopputulos. Ehkäpä teen toisetkin ja voisi kokeilla raitalankaa, jossa on paksut raidat, niin ei tarvitsisi päätellä monen montaa lankaa lapasten valmistuttua.

Myös esikoinen aloitti ennen hiihtolomaa lapasten teon. Koulussa tehtävät lapaset olivat johonkin hukkuneet ja jotain piti opettajalle tehdä näytille. Niinpä poika kaivoi lankalaatikoistani keltaista Novitan Huopanen lankaa ja aloitti Lovikka lapasten tekemisen. Ensimmäinen lapanen valmistui viikko sitten sunnuntaina ja toinen lapanen saatiin valmiiksi tänään. Tänään hän myös päätteli lapaset ja tehtiin varren koristelu. Huomenna sitten voi kouluun viedä näytille lapaset ja samalla etsiä ne kadonneet koulutyölapaset, jotka ilmeisesti kaipaavat hieman entrausta ennen kuin ne voidaan opettajalle esitellä.

Jämälankojen tuhoamista

Jokaiselle jää todennäköisesti jonkinlaisia jämälankoja aiemmista töistä. Toiset säästävät ne, toiset heittävät roskiin. Itse teen molempia. Sanna Vatasen Neulo virkkaa kirjo jämälangasta! kirjan löydettyäni kirjastosta, päätin käyttää omat jämäni johonkin kirjan sivuilla esitellyistä töistä. Silmiäni hivelivät erityisesti Pyörylähame, Missoni-tunika ja Räsymatto-tunika.

Ohje kirjasta Neulo virkkaa kirjo jämälangasta!

Sunnittelija Sanna Vatanen

Puikot 3,5

Langat kaikkea mitä laatikoista löytyy

Päätin siis toteuttaa Räsymatto-tunikan. Aloitin tämän tekemisen viime vuonna suurin piirtein näitä aikoja, ehkä hieman keväämmällä, tarkkaa ajankohtaa en muista. Sovelsin ohjetta siten, että lisäsin silmukkamäärää ja pituutta ja kaulusten kohdalla hieman poikkesin ohjeesta ja huolittelin kiinteillä silmukoilla vikkuukoukun kanssa reunuksen. Lankoja en päätellyt sen kummemmin, solmin ne tiukalle jo kudonta vaiheessa ja pätkäisin vain hapsut lyhyemmiksi.

Hihoja jouduin tekemään kolme kappaletta. Ensimmäisestä tuli mielestäni oudon iso, mutta en tajunnut sitä tehdessäni siinä mitään ihmeellistä. Toisen, kun sain valmiiksi ja vertasin ensimmäiseen tajusin heti, mikä ensimmäisessä oli vikana: olin tehnyt aloitussulmikat kaksinkertaisella langalla ja hihasta tuli noin 10cm liian leveä. Siispä kolmannen hihan kimppuun ja siitä sain tehtyä samankokoisen toisen hihan kanssa.

Tänään yhdistin kappaleet ja pyörittelin samalla ylimääräistä hihaa. En raaskinut sitä heittää roskiin, vaan päätin yhdistää hihan suorat osat keskenään, hieman toistensa päälle ja kas!

Mukavan lämmin huivi!

Villasukat varpaista varteen magic loopilla

Koskapa tuo magic loopilla tekeminen oli suhteellisen hauskaa ja vaivatonta touhua, eikä varpaista varteen tehdyt sukatkaan mitkään mahdottomat toteuttaa, päätin yhdistää molemmat ja hauskaahan se oli!

Malli: Novita sukkalehti, malli Ö, kohoneulesukat

Suunnittelija: Minna Metsänen

Lanka: Novita 7-veljestä raita

Puikot: 3,5 Knit Pro pyöröt

Koko noin 38/39

Hieman huono tuo kuva valmiista sukista, kännykällä otin ja kun piti jättää salama pois, niin kaikki tärähdykset ja värähdykset sumentaa kuvaa. Mutta katselkaa sitä hieman kauempaa, niin ei näytä niin epäselvältä :)

Sukkien tekeminen siis alkoi varpaista, mikä tarkoitti googlettamista ja sieltähän löytyikin varsin mukava video silmukoiden luomiseen pyöröille kaksia sukkia varten. Silmukoiden luomisen opettelelin tältä videolta, joka on TiiCasan video ja taitaapi tuotapa olla turkkilainen silmukoiden luomistapa. Hauska ja nopea ja helppo jatkaa. Silmukoiden luomisen jälkeen kudoin kaksi kerrosta ja aloitin lisäkykset. Silmukkamäärä puikoilla oli kärjessä 12 silmukkaa kummallakin puikoilla ja lisäysten jälkeen silmukoita oli 24 silmukkaa puikolla, yhteensä siis 48 silmukkaa. Lisäykset tein sovittamalla sukkaa jalkaan ja lisäykset tulivat epätasaisesti, mutta omaan jalkaan sopiviksi.

Sukkien tekeminen on tarkkaa puuhaa ja siksipä meillä on virallinen laadun tarkkailija, Viiru, joka aina käy tarkistamassa sekä langan että tuotteen sen jokaisessa tekovaiheessa. Tässä sukat, kun lisäyksiä on tehty 10 silmukan verran. Silmukat lisäsin molemmin puolin sukan sivuja sekä jalkapöydän että jalkapohjan puolelle. Lisätty silmukka nostettiin edellisen kerroksen silmukasta ja kudottiin normaalisti oikein.

Malli neule sukkien kohopintaan oli suunniteltu perinteiselle tavalle tehdä sukat sukkapuikoilla varresta aloittaen, joten mallineuleen alkaessa heti lisäysten jälkeen käänsin Novitan sukkalehden ympäri ja seurasin mallikertaa nurin perin. En tiedä, olisiko sillä ollut juurikaan väliä, mutta ainakin näin tehden pinta mielestäni näyttää samalta, kuin alkuperäisessä kuvassa. Mallikerta koostui 4 silmukasta ja 8 kerroksesta, joissa vuorottelivat oikeat ja nurjat silmukat. Jalkapöydän päälle tein kohoneuletta ja jalkapohjan tein sileällä neuleella. Toisen sukan lanka tuli kerän sisältä ja toinen kerän päältä.

Sukkia oli helppo kokeilla jalkaan samaan aikaan, kun työ eteni ja näin sain soivettua kantapään sopivaan kohtaan. Tällä kertaa en halunnut tehdä tiimalasikantapäätä, vaan etsin netistä kantapään ohjeen, joka miellyttäisi omaa silmää enemmän. Löysinkin sellaisen Tuijan jutut -blogin kautta. Kantapään nimi on Sweet Tomato Heel ja se tehtiin lyhennetyin kerroksin, mutta helpommin kuin tiimalasikantapää ja lopputulos on mielestäni silmään kauniimpi ja paremmin jalkaan istuva.

Kantapäät muodostuivat kolmesta kiilasta, joiden väliin kudottiin kierros koko sukan ympäri. Tämä kantapää on sellainen, jonka pystyy toteuttamaan myös varresta aloitettuihin sukkiin, jota tulen varmasti kokeilemaan jossain vaiheessa.

Sukista tuli pitkävartisemmat kuin alunperin aioin, sillä päätin kutoa langan loppuun asti ja sitä jäikin vain noin metrin mittainen pätkä. Hieman harmittaa, että en tajunnut varren edetessä lisätä silmukoita pohkeen kohdalle, nyt sirot sukat jäävät omien paksujen pohkeideni vuoksi ryttyyn, mutta toisaalta, kauniit ja lämpimät ne on silti.

Ja kammoni raitalankoja kohtaan alkaa poistua, kuin myös pikkutarkkuus siinä, että raitojen pitää kulkea samassa tahdissa molemmissa sukissa tai sukat näyttävät parittomilta.

Villatakki

Aloitin tammikuun lopulla tämän villatakin ja sain sen tänään valmiiksi. Kirjan Ekotekoja neuloen ja virkaten löysin kirjastosta ja sitä siellä selaillessa jo huomasin tämän villatakin mallin ja siihen tykästyin. Kirjan toinen kirjoittaja Vickie Howell on tv-ohjelmasta Knitty Gritty, joka Suomessakin pyörii LIV-kanavalla aika-ajoin muistaakseni Neulekerho- nimellä. Jos joku muistaa paremmin, korjatkoot :)

Villatakin tekeminen oli riittävän aivotonta tasaista aina oikeaa, mukana kuitenkin muutama kiva "jippo", joita tehdessä ei tuntunut tylsältä puikotella aina oikeaa kerros toisensa jälkeen.

Ohje: Ekotekoja neuloen ja virkaten -kirja

Vickie Howell & Adrienne Armstrong

Lanka: Novita Hanko

Puikot: nro 6

Villatakki aloitettiin takakappaleesta, joka oli helmasta kaulukseen aina oikeaa, sivuilla kavennukset ja lisäykset muotoilivat kappaletta vyötäröltä mukavasti. Muutoin takakappale oli varsin yksinkertainen ja nopea tehdä. Vasempaan etukappaleeseen tehtiin tekstin mukaan pitsineulosta helmaan ja samalla "nappilistaan", johon ei kuitenkaan nappeja tule, tehtiin etupuolella kaksi viimeistä silmukkaa nurin ja vastaavasti nurjalla kaksi ensimmäistä oikein ja tämä jatkui aina olkapäälle asti kauluksen kavennuksissa. Oikea etukappale tehtiin vasemman peilikuvaksi, poikkeuksena pitsineule, jota ei etukappaleeseen ohjeessa tullut, enkä sitä myöskään tehnyt.

Pitsineule vasemmasta etukappaleesta hieman lähempää. Tuota pitsineuletta oli hankala mielestäni tehdä, koska siihen ei ollut ruutupiirrosta, vaan ohje oli kirjallisessa muodoss.

 

Hihat tein muutoin ohjeen mukaan muuten, mutta jatkoin hihansuussa oikeassa hihassa pitsineuletta kahdesti ohjeen läpi ja vasemmassa tein pitsineuleen vasta kyynärtaipeen kohdalle, josta alkoi hihan levennykset. Oikea hiha kudottiin kahdessa osassa, jotka liitettiin yhteen niin, että nurja kerros tuli näkyviin ja siitä hauska "panta" kyynärtaipeen kohdalle.

Villatakki on vielä höyryttämättä, mutta en malttanut olla kuvaamatta sitä. Hanko lankana oli mukava neuloa, ainoa miinus siinä mielestäni oli se, että lanka on löyhäkierteistä (se kai on oikea termi) ja tuntui, että lanka kierteelle mennessään avautui. Lanka sisältää 50% kierrätyspuuvillaa ja 50% akryyliä, joten se liukui suhteellisen hyvin puikoilla, mikä välillä aiheutti sen, että silmukoita putoili kappaleiden reunoissa. Itselläni käsiala on nurjalla löysähköä, mutta oikealla puolella taas suhteellisen napakkaa.

Villa takki on miellyttävä päällä ja pääsee varmasti käyttöön piankin. Mallina villatakki oli helppo tehdä, joten ehkäpä tulee tehtyä toistekin. Lankaa voisi kokeilla vaihtaa. Alkuperäisessä ohjeessa lankasuosituksena oli Zitron Nimbus- lanka, joka on luomulaatuista merinovillaa, 100 m/ 50g, neuletiheys 12 s ja 20 krs sileää neuletta = 10x10 cm. Puikkosuositus 8 tai käsialan mukaan. Hanko- langassa noin 104m /100g, neuletiheys 13 s ja 18 krs 10x10cm, puikkosuositus 6.

Olgat Magic Loopilla

Kun kerran sain sukat tehtyä varpaista varteen, niin päätin kokeilla ja opetella myös paljon puhutun ja kehutun magic loop- tekniikan. Hyvinä opetusvideoina käytin Cuff Down Socks Two At A Time - videota sekä Very Pink Knits:in Learn to Knit Magic Loop Socks - videoita, joita on yhteensä seitsemän, jokaiseen vaiheeseen sukan tekemiseen. Ensimmäisen videon avulla loin silmukat puikoilla ja Very Pink Knits:in videoiden avulla tein kantapään, kiilakavennuksen ja kärjen. Noissa Very Pink Knits:in videoissa on yksi sukka työn alla ja koska itse tein kaksi sukkaa kerralla, piti hieman soveltaa videoiden oppeja, mutta hyvin ne sukat silti valmistuivat.

Ihan ensimmäisenä kävin Lahdessa Kärkkäisellä ja ostin sieltä Knit Pron pyöröpuikkosetin, jossa on kahdeksat puikot ja neljä eri mittaista vaihdettavaa "kaapelia", tässä tapauksessa kuitenkin jonkin sortin muovia.

Hiemanhan tuo kallis setti oli, mutta toivottavasti sitten myös kestävä. Hyvänä pidän sitä, että kaapelit saa puikoista irti ja vaihdettua nopeasti toisiin. Lisäksi mukana tuli jonkin sortin stopparit puikkojen päihin laitettavaksi silloin, kun työ on tauolla. En vielä niitä stoppareita ole kokeillut, mutta ehkäpä niitäkin tulee kokeiltua jossakin vaiheessa.

Itse sukan tekeminen oli helppoa ja nopeaa ja Olga- sukka on kauniin mallinen ja tässä sukassa raitalanka näyttää myös kauniilta. Tarkoitus on tehdä toisetkin, kunhan nyt ensin teen tässä sukkien välissä jotain muuta.

Tässä jo varret hyvässä vauhdissa. Yksi vihre tuli tuohon varteen, mutta eipä se haittaa, kun en ajatellut kävellä sukat jalassa niitä kaiken aikaa tuijottaen.

Tässä ovat valmiina jo kantapäät ja kiilakavennuksia varten nostettu silmukat ja aloitettu jo kavennuksiakin. Kavennukset tein siten, että kavesin ensin 3 kertaa jonka jälkeen tein 1 välikerroksen, 2 kavennusta, 1 välikerros ja 2 kavennusta. Kantapääksi päätin tehdä ristiinvahvistetun kantapään, koska se on koristeellisempi, kuin tavallinen vahvistettu kantapää. Kantapään tein muutoin magic loop tekniikalla, paitsi kantapään kavennuksen, jonka kudoin kantapää kerrallaan.

Ja tässä juuri valmistuneet sukat. Mukavasti meni kaksi viimeistä sairauslomapäivää tätä opetellessa ja tehdessä. Vielä opettelen tekemään sukat magic loopilla varpaista aloittaen, sen verran pitää olla haasteita elämässä :)

Seuraavat työt kolkuttelevat jo mielen sopukoita ja langatkin ovat valmiina, joten nyt pitää vain päättää kumman tekee ensin.