sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kehruu värttinällä, osa 2

Tänään kehruukurssilla opettelimme kehräämään värttinällä muun muassa silkkiä ja viskoosia, angorakanin, alpakan ja laaman villaa sekä sarisilkkiä. Kokeiltavana oli myös pellavan kehruuta halukkaille. Osalla kurssilaisista oli mukana omia materiaaleja, muun muassa koirankarvaa. Lisäksi saimme pikaisen opetuksen karstaamisesta. Tämäkin päivä oli täynnä mukavaa seuraa ja hyviä juttuja.

Tämän päivän ehdottomasti suosikkini oli tämä kierrätys sarisilkki kuidun sekä värjäty silkin yhdistelmä. Pelkästään tästä värien iloittelusta tuli hyvälle mielelle, mutta lanka toi mieleen myös mummolan räsymatot, pehmeät ja paksut, lämpimät jalan alla. Tätä täytyy saada lisää, mielessä siintelee jo idea jos toinenkin, mihin tätä voisi käyttää.

Toinen hauska yhdistelmä tuli silkin ja viskoosin liitosta. Viskoosia oli silkin tavoin helppo kehrätä ja siitä sai suhteellisen tasaista lankaa. Kerrattuna silkki ja viskoosi eivät niin hyvin toisten lomiin kiertyneet, että siitä olisi saanut jämäkkää lankaa, mutta molempien raaka-aineiden pehmeys innosti taas ideoimaan tälle parivaljakolle käyttökohteita.

Ehdottomasti päivän haastavin kehrättävä oli angorakanin villa. Villa oli silkkisen pehmeää ja todella liukasta. Se oli myös suhteellisen lyhyt kuituista, joten somert saivat vilistää angoratupsujen ja muodustuvan langan välillä nopeasti. Ja jos vähänkään jäi kuuntelemaan toisten keskusteluja, katkesi lanka kiertyessään liian ohueksi tai kun unohti päästää lisää villaa värttinän vauhtiin, putosi värttinä lattialle.

Alpakan ja laaman villoista tuli lämpimän tuntuista lankaa, jota olisi voinut kehrätä vaikka koko päivän. Molemmat olivat luonnonväreissään ja siltikin, molemmat olivat paljon kauniimman värisiä, kuin yksikään ruskeaksi tai harmaaksi värjätty ostolanka.

Angorakanin villa sekä laaman villan sekoituslanka oli paksua ja möykyistä, sillä angora lyhyenä liukkaan kuituna oli vaikeammin hallittavissa, kuin laaman pidempi ja karkeampi villa ja angora luikui sormista vikkelämmin isoiksi möykyiksi. Efektilankaa, totesivat muut ryhmäläiset ja taas jatkettiin.

Kehruupäivän päätteeksi sormet olivat kipeät ja hartiat jumissa ja tuntui, kuin ei olisi muistanut hengittääkään koko päivänä. Paljon uutta ja ihanaa tuli opittua, oma värttinä matkasi kotiin ja paperikääreessä odottaa vielä tumman harmaata kampatopsia langaksi muotoutumista.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Kehruu värttinällä- kurssi

Tänä viikonloppuna osallistun esikoisen kanssa Kouvolan kansalaisopiston Kehruu värttinällä kurssille. Tänään oli kurssin ensimmäinen päivä ja pääsimme heti alku höpinöiden jälkeen saimme värttinät ja kampalangat eteemme ja aloitimme työt. Alkuun tuntui, että villa ei veny mihinkään ja se vain pakkautuu isoiksi paakuiksi. Yllättävän nopeasti kehruuseen ja värttinään pääsi sinuiksi ja alkoi jonkinlaista lankaa muodostumaan. Kaksi ja puoli tuntia meni nopeasti ja ruokatauon jälkeen jatkoin uudella innolla. Opettaja oli mukava ja samoin muut ryhmäläiset. Juttua riitti niin langoista kuin maanviljelyksestä ja Grimmin saduista.

Villa on suomenlampaan villaa ja kampavillaa, pehmeää ja pitkäsäikeistä. Villa on luonnonväreissä. Kuvassa värit hieman vääristyvät. Tummanharmaa on oikeasti todella tummaa, melkein hiilen väristä. Edessä vasemmalla on vaaleaa harmaata ja lisäksi tarjolla oli ruskeaa sekä valkoista. Värttinät olivat opettajan itse tekemät.

Oma lankakeräni, painoa 92g, lanka kerrattuna, kaksisäikeisenä. Tämän siis sain aikaiseksi noin neljässä tunnissa. Oikein olen onnellinen omasta saavutuksestani, ensimmäistä kertaa elämässäni lankaa kehräsin.

Antti käytti valkoista, ruskeaa ja harmaata omassa langassaan, painoa kerällä 74g, lanka kertaamatonta, yksi säikeistä. Antti on värttinällä kehruuta saanut opetella koulussa saman opettajan ohjauksessa, joka meille tänään kehruuta opetti. Antin lanka on hauskaa "efektilankaa" kuten opettaja ja muut ryhmäläiset sanoivat, kun pohdittiin omien lankojen ulkonäköä; välillä erittäin ohutta ja tiukka kierteistä, välillä paksumaan ja löysäkierteisempää.

Tästä harmaasta villasta Antti aloitti tekemään oikein paksua "fanttilankaa". Katsotaan jaksaako jatkaa huomenna, vai kiinnostaako enemmän angoran ja muiden villojen sekä kuitujen kehrääminen.