Pehmeitä paketteja osa kaksi

Vaikka kuinka olen aloittanut pakettien teon ajoissa, alkaa kiire silti uuvuttamaan. Koskakohan sitä oikeasti tajuaa, että uutta vaan putkeen, kun yhdestä joulusta on selvitty.

Vaaleanpunaiset sukat:

idea sukkiin Mary Webb: Pieni suuri Neulekirja / pikkusydämet

koko noin 26

lanka: ilmeisesti Novita 7veljestä

puikot: KnitPro 3,5 pyöröt

tehty magic loop tekniikalla varpaista aloittaen.

 

Sinisenharmaa sukat:

Hämähäkin malli Leslie Comstock The Gardener

(alkuperäisessä ohjeessa hämähäkki toisin päin)

koko noin 34

lanka: Novita Nalle

puikot: KnitPro 3,5 pyöröt

tehty magic loop tekniikalla varresta alkaen

 

Vaaleanpunaiset sukat menevät kummipojan pikkusiskolle ja siniharmaat sukat kummipojalle. Hämähäkkisukat valmistuivat lauantai-iltana, toivottavasti kummipoika ei kyläillessään tajunnut kenelle sukkia tein tai muista aattona pakettia avatessaan, että nämähän heiluivat kummitädin puikoilla Itsenäisyyspäivänä. Pikkusiskon sukkiin halusin kokeilla pieniä palmikoita taakse. Sukan takana kulkee kaksi pientä palmikkoa rinnan ja välillä ne risteävät keskenään vaihtaen puolta.

lanka: Novita Isoveli (neon pinkki ja keltainen, vihreä)

puikot: sukkapuikot nro 5

 

Vihreään (menee esikoisen kummitädille) pipoon halusin kokeilla jonkinlaista palmikkomallia ja niinmpä tein palmikkokuvion ensin alhaalta ylöspäin ja jatkoin palmikkokuviota ylös asti kääntäen palmikon alkureunan yläreunaksi.

Neon pinkin ja keltaisen pipon mallit (menevät kummipojalle ja tämän pikkusiskolle samaan osoitteeseen, kuin ylemmät sukat) ovat Novitan vanhasta Isoveli lankavyötteestä.

lanka: Novita isoveli (vihreä ja vaaleanpunainen)

puikot: sukkapuikot nro 5

Tämän paketin lähetin kummipojan matkassa hänen isänsä ja uuden perheen joulukuusen alle. Vihreässä pipossa kokeiltu vinoja oikeiden silmukoiden muodostamia raitoja, vaaleanpunainseen pipoon kokeilin jossakin näkemääni pintaneulosta, jossa vuorottelevat oikeat ja nurjat silmukat pareittain. Silmukkaparit liikkuvat aina yhden silmukan verran vasemmalle ja mielestäni pinnasta tuli kaunis ja se näyttää ei niin läheltä tarkasteltuna palmikolta.

Virkattu lammas

lanka: Teddy

virkkuukoukku: nro 5

En ole koskaan ollut hyvä rikkaamaan spiraalina, koska en pysty laskemaan kerroksia kunnolla. Tämän lampaan aloitin oikeastaan jo viime jouluna, mutta luovutin, kun olin saanut pään melkein valmiiksi. Siitä tuli aivan oudon mallinen, eikä mielestäni lainkaan alkuperäisen näköinen. Tänä jouluna päätin kokeilla uudelleen, en vieläkään ole tyytyväinen pään malliin, mutta nyt on jonkin näköinen lammas saatu aikaiseksi lampurin tyttärelle ja pakattu se lahjapakettiin.

Pehmeitä paketteja

Tänä vuonna aloitin hyvissä ajoin pehmeiden pakettien tekemisen. Normaalisti olen jättänyt kyseisen jobin viime tinkaan, mutta nyt aloitin jo syyskuussa tekemään sukkia veljelleni ja hänen avovaimolleen.

Lankoina käytin omia lankavarastoistani löytyviä 7veikan ja Nallen jämäkeriä, jotka riittivät juurikin näihin sukkiin.

Malli: Pink Ribbons 

(Lisa Lloyd Designs)

Lanka: Novita 7 veljestä (punainen)

Sukkapuikot: nro 3,5

Koko: noin 39

Sukat oli aivan ihana kutoa varren hauskan kuvion sekä pitsin ansiosta. Sukka pääteltiin kärjessä käyttäen kitcheners stitch (en osaa tätä suomentaa) menetelmää. Tässä jäljiteltiin valmista neulospintaa ja mielestäni sukan kärjestä tuli näin kauniimpi. Koko sukkien teon ajan jännäsin riittääkö lanka loppuun asti ja lopulta lankaa jäi jäljelle noin 1,5 metrin pätkä.

Malli:Gentleman's Matrimony Celebratory Socks

(by Sockbug)

Lanka: Novita Nalle

Puikot: KnitPro pyöröt 3

Koko: noin 44

Nämä sukat kudoin magic loop tekniikalla varresta aloittaen syystä, että lankaa oli vain rajoitettu määrä ja halusin varmistaa lanka varmasti riittää. Taaskin lankaa jäi vain muutama kymmenen senttiä jäljelle. Näissäkin sukissa käytin tuota kitchener stitchiä kärjen päättelyyn.

Isänpäiväpipo

Malli: Beanie No. 212

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: sukkapuikot nro 4

Isäntä pyysi syksyllä pipoa, kun olimme ostamassa Prismassa Lumio lankaa poikien joululahjapipoihin. Perjantaina muistin, että sunnuntaina on Isänpäivä, joten kaivoin lankalaatikosta pipolangan ja puikkolaatikosta sukkapuikot. Ei kun silmukat puikoille ja vauhtia päälle. Aikaa oli saada pipo valmiiksi 4 tuntia ja 2 tuntia tuossa pipon tekemisessä meni.

Päälle tehtiin kavennukset hieman samaan tapaan kuin sukkien kärjissä ja niistä muodostui mukavat silmukkajonot vinoittain päälaen päälle.

Onnellinen uuden pipon omistaja Isänpäivän aamuna juuri lahjottuna ja herätettynä :)

Kätevä & Tekevä & Lukeva

Piipahdimme esikoisen kanssa pikapuoliin Lahdessa Kätevä & Tekevä & Lukeva messuilla. Siellä oli yllättäen muutama muukin viettämässä lauantaita ja Pyhäinpäivää.

Kätevä messujen puolella oli siis käsityöntaitajia ja heidän osastojaan. Hyvin pystyi huomaamaan, mitkä ovat asiat ja tekemiset / osaamiset ovat "pop" tällä hetkellä. Paljon oli korumyyjiä sekä korun valmistukseen tarkoitettujen välineiden ja tarvikkeiden myyjiä.

Me askartelimme Designhuoneen drop-in työpajalla. DIY korut. Esikoinen teki itselleen ja minä innostuin näpertämään samanmoisen kuopukselle. Hauskaa oli ja saimme henkilökohtaista opastusta.

Toinen ihan selvä muotisuuntaus oli ontelo-, trikoo- ja matonkuteet, joita olikin monella osastolla myynnissä. Väriskaalat olivat vaihtelevia, samoin kuteiden paksuus ja hinta. Monellakaan osastolla ei kyseisistä kuteista oltu tehty kangaspuilla mattoja, vaan matot oli pääasiassa virkattuja.

 

Yksi mielestäni ihanimmistä osastoista oli tämä Taitokeskus Velman osasto. Tänne olisin voinut jäädä loppupäiväksi, napata koreista lankoja, yhdestä telineestä puikkoja ja istua tuossa nojatuolissa kutomassa ja ihmettelemässä ohikulkevia messuvieraita. Vaikka lankoja ja muitakin ihanuuksia oli koko halli täynnä, tämä kyseinen osasto oli minulle se mieluisin paikka.

Nämä ihanat kirjoneulelapaset olivat ripustettu erään osaston pyykkinaruille. Näiden lähelle oli jatkuvaa jonoa, enkä kuvan oton jälkeen enää päässyt lapasten lähelle niitä tarkemmin tutkimaan, koska siinä oli jo niin paljon ihmisiä, että ei sekaan mahtunut.

Heinämaan pitsinkutojat ry:n osastolla esiteltiin sekä nypläystä että valmiita pitsitöitä. Oli ilo seurata osastoa sivusta, siellä kävi innostunut kuhina. Hienoa huomata, että ne kaikkein perinteisimmätkin käsityön muodot ovat jälleen suosiossa ja kiinnostavat ihmisiä.

Koulutuskeskus Salpauksen osastolla oli kädentaitoja esillä useammalta ammattialalta. Ainoastaan nuori mies, joka mallinsi mallinuken päälle suunnittelemaansa upeaa juhlapukua jäi kuvaamatta ja se harmitti. Esikoinen innostui Salpauksen koulutuslinjoista niin paljon, että oli jo valmis ilmoittautumaan kouluun, vaikka peruskouluakin on vielä 3 luokkaa jäljellä.

Käsityöskeskus Kankurin Ilon osastolla oli työnäytöksenä ilmeisesti huivin kutomista kangaspuilla. Kovain tarkasti en päässyt täälläkään tuotosta tarkastelemaan. Oikeastaan alkoi harmittaa se suuri yleisömäärä, kun olisi halunnut jokaista asiaa ja tavaraa rauhassa katsella ilman, että joku työnsi tai töni sivussa tai takana.

Pitsi & Palmikko osastolla oli myynnissä ihania lankoja kaikissa mahdollisissa väreissä. Osasto oli pieni, mutta siellä oli paljon erilaisia lankalaatuja ja tuotteita.

Lappajärven Värjäämö Oy:n osaastolla oli esillä muun muassa ontelokudetta, paperinarua (josta oli myös muilla osastoilla tehty näyttäviä töitä) sekä neulontarenkaita. Harmitti, että en ollut varannut rahaa neulontarengas paketin ostamiseen, koska juurikin näitä olen kaivannut pyöreinä ja isompina, kuin mitä omani on. Tarvinnee heidän kauttaa tilata itselleni tuollainen rengas tai useampikin jossakin vaiheessa.

Yllä olen esitellyt vain murto-osan Kätevä messujen annista. Kaikki pienet yritykset jäivät oikeastaan esittelemättä, koska monenkaan osastolla ei saa kuvata ja kyseiset osastot olivat mielestäni hieman huonosti järjestetty, koska niiden osastot olivat lähinnä matalia pöytiä, joita oli jonossa kapeiden käytävien molemmin puolin. Osastojen tuotteita ei juurikaan käytävällä kävellessään nähnyt ja osastojen pöytien luokse ei päässyt kuin jonottamalla, jos silloinkaan.

Lukeva messujen puolella emme juurikaan oleskelleet. Yhden kirjan poika osti itselleen messuilta kotiin viemisiksi.

Tekevä messujen puolella oli myös Nukke- ja nukkekotimessut. Siellä oli esillä toinen toistaan upeampia, koristeellisempia ja taidokkaampia nukkekoteja.

 

Nukkekoteja ja pienois nukkekoteja (en tiedä miksi niitä oikeasti kutsutaan) oli esillä useampi pöydällinen.

Puolenkuun Pelien osastolla pääsi kokeilemaan pienten hahmojen maalaamista, pelaamaan eri pelikonsoleilla pelejä sekä kokeilemaan lautapelejä. Tekevä messuilla järjestettiin myös Lahti Touring Car Challenge kilpailu radio-ohjattaville kilpa-autoille. Sitäkin ehdimme seurata hetken, kunnes palohälyttimet alkoivat soida ja kuulutuksia jatko-ohjeiden odottamisesta tuli. Lopulta selvisi, että kyseessä oli väärä hälytys ja pääsimme kiertelemään vielä osastoja. Nastolan ilmailukeron osastolla oli näytös radio-ohjattavan lennokin lennättämisestä. Paljon siis kaikenlaista kaikille.

8 euron sisäänpääsymaksulla / lippu (opiskelija + lapsi / nuori) nähtävää ja koettavaa oli mielestäni riittävästi. Viivyimme messuilla vain kaksi tuntia, mikä oli liian vähän, että olisi ehtinyt kaikki osastot kiertää ja nähdä kunnolla. Ensi vuonna (mikäli messut silloin järjestetään) täytyy varata aikaa enemmän (ja ehkä vähän rahaakin :) ).

Lankavarastot

Uskaltaakohan sitä edes itselleen myöntää, kuinka paljon on lankoja tullut ostettua ja varastoitua? Ehkä olisi ihan hyväkin, koska osa langoista on "piilossa" kaapissa, joista niitä ei näe jos ei varta vasten mene katsomaan. Osa langoista on muovisissa, läpinäkyvissä laatikoissa sohvan alla ja edellä mainitun lankakaapin edessä. Mutta, onko oikeasti koskaan liikaa lankaa? En punninnut lankoja, mutta paljon niitä kuitenkin on.

Isoveljeä, Nallea, 7veikkaa ja jotakin muuta, jonka vyötteet kadonneet aikojen saatossa.

Tenneseä, useampaa erilaista virkkauslankaa, vironvillaa, Kaikua ja Dropsin ihanuuksia sekä jotakin tuntematonta paksua valkoista "höttölankaa"

Keloa, Huopasta, Nokea, Jamboa, Rustikaa (?)

Paksuja villalankoja

Helenaa, 7veikkaa, Nallea ja muita sekalaisia lankoja

Isoäidinneliö laatikko sekä iso kasa jämälankoja

Puro kassit

Polkua, Huurretaa, Rose Mohairia, yksinäinen Usva sekä kaksi Lumio-kerää

 

Kuvista uupuu se kaikkein salaisin, tällä viikolla tilattu ja saatu paketti, joka sisältää viisi kerää ihanuuksia, joista ei vielä hiiskuta lainkaan ja niitä käydään vain silloin tällöin ihastelemassa, muuten ne pidetään visusti salassa.

 

Kaikille näille langoille löytyy jo mallinsa, jonka niistä teen. Kunhan vain ehdin ja saan aikaiseksi. Mutta hyvähän se on, että ovat langat jo valmiina, niin on sitten mistä ottaa. Toisaalta, aina tulee eteen ihania tarjouksia.

Ostoksia ja uusia kokeiluja

Viime viikolla oli Lidl myymälöissä lankoja, puikkoja ja koukkuja myynnissä. Itse pääsin kyseiseen kauppaan piipahtamaan vasta loppu viikosta, joten langat olivat jo kaikki menneet. Eikä niitä muitakaan tarjoustuotteita enää niin paljoa ollut.

Mukaan tarttui kuitenkin neulontaharppu / -rengas ja eilen päätin kokeilla miten sillä kutominen onnistuu. Aluksi sain purkaa moneen kertaan tuotoksen, koska sisäpuolelle jäi suuria lankalenkkejä kerrosten vaihtumiskohdassa ja langanin vaihdoin Nallesta 7veikkan.

Lopulta hermostuin ja selailin hetken nettiä ja youtuben videoita kunnes löysin kaksi videota, joissa toisessa tehtiin pipoa pyöreällä neulontaharpulla ja toisessa samanlaisella ovaalin muotoisella harpulla ilmeisesti sukan vartta. Niistä ymmärin idean paremmin ja kun oli omalla harpullani saanut ensimmäisen kierroksen lankaa piikkien ympärille, jatkoin toisella kierroksella siten, että kieputin lankaa aluksi 4-5 piikin ympärille, nostelin lankalenkit lähemmäksi pikkien päitä ja liututin alemman lenkin ylemmän yli. Näin ei jäänyt inohttavia lankalenkkejä ja työ lähti sujumaan.

Eilisen illan aikana sain valmiiksi tuon alaosan käännöksen ja tänään olen hiljalleen tehnyt tuota vartta. Mieti nyt vain, että tekisinkö lyhyet tossumaiset sukat vai hieman pidemmät lasten sukat, sillä lankaa ei ole aivan täyttä kerää, joten saattaa loppua kesken aikuisten sukkaa tehdessä.

Ainoa iso miinus tuossa harppupaketissa on se, että piikki tai mikä nyt nimeltään onkaan, jolla lankoja nostellaan kudottaessa, on muovia. Ikäviä raksahduksia on kuulunut matkan varrelta, mutta vielä toistaiseksi kyseinen apuväline on ehjä.

Lidlistä ostin myös kaksi pakettia virkkuukoukkuja sekä yhden paketin palmikkopuikkoja. Nämä löysin lattialta, jonne ne olivat pudonneet korien väleistä. Taisivat olla viimeiset, mitä mukaani sain. Yhtä virkkuukoukkua käytin apunani tuossa harpulla neuloessa, kun käännöksessä nostelin varren suun silmukat piikeille ja liuttelin lenkkejä toistensa ylitse. Tässä kohtaa silmukoista tuli suhteellisen tiukat, joten oli hyväksi, että apuna oli metallivartinen virkkuukoukku.

Veera Välimäen Lankaleikki kirjaa en ostanut omaksi, vaan lainasin sen kirjastosta. Olen sen nyt muutamaan kertaan selannut läpi ja siellä on oikein mukavia ohjeita, jotka pitänee itselleen saada. Vielä kun keksisi sen ajan, milloin nämä kaikki ihanat ideat ja ohjeet toteuttaa. Tietokoneessa on kansiollinen ohjeita, suosikeissa on pitkä lista tehtäviä töitä. Mutta niin se taitaa olla kaikilla, aikaa liian vähän ja ihania ohjeita maailma / internetti / oma pää pullollaan.